Lukas Korpelainen

Sosiaaliliberaali yhteiskuntavaikuttaja

Category: Talous (page 1 of 2)

Vihreät nuoret: Työeläkemenojen kasvua hillittävä – uusi eläkepamfletti julkaistu

Vihreät nuoret vaatii 10.11. julkaistussa eläkepamfletissaan, että tulevien sukupolvien eläkkeet on turvattava muun muassa uudelleenarvioimalla eläkkeiden omaisuudensuojaa sekä siirtymällä taitetusta indeksistä kansaneläkeindeksiin. Pamfletin taustalla on huoli nykyisen järjestelmän taloudellisesta kestävyydestä, rasituksesta hyvinvointivaltiolle sekä sukupolvien sisäisestä ja välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Olen tänä vuonna toiminut Vihreiden nuorten sosiaalipoliittisessa työryhmässä varapuheenjohtajana ja olen yksi vastuullisista kannan kehittämisessä. Työryhmässä päätimme ottaa härkää sarvista ja todella syventyä eläkkeisiin ja järjestelmässä ilmenneisiin ongelmiin. Tiiviin työstämisen pohjalta syntyi eläkepamfletti. Tiedostamme, että aihe herättää kiihkeää keskustelua, mutta se on keskustelu, joka Suomessa täytyy aloittaa.

Tiedotteesta:

”Vihreät nuoret ovat huolissaan julkisiin palveluihin kohdistuvista jatkuvista leikkauksista sekä kansaneläkkeiden indeksijäädytyksistä. Samaan aikaan kun kaikista köyhimpien kansaneläkkeitä heikennetään, työeläkemenojen annetaan kasvaa sadoilla miljoonilla joka vuosi. Vaikka eläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöiden kautta, ne rahoitetaan pääosin työikäisen väestön eläkemaksuista, joiden taso vaikuttaa suoraan työn verotuksen tasoon. Kasvavat eläkemenot lisäävät painetta nostaa eläkemaksuja, mikä taas heikentää valtion verotuloja. Siksi Vihreät nuoret vaatii, että työeläkkeitä on voitava tarkastella kriittisesti siinä missä muutakin julkisen sektorin toimintaa. Eläkekeskustelun tabut on purettava.”

Voit lukea lisää tiedotteesta, mutta suosittelen saman tien lukemaan läpi lyhyt pamflettimme, jossa käymme läpi selkeästi järjestelmän ongelmia ja ratkaisuja.

Sote- ja maakuntauudistus tarvitsee U-käännöksen

Sote- ja maakuntauudistus on menossa väärään suuntaan eikä vain perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi. Hallitus on ajamassa uudistusta kiireessä eteenpäin ilman, että tarvittavia rakenteita eli maakuntia ja niiden rahoitusta ollaan ehditty luoda tai edes suunnitella loppuun. Tämä on kuin rakentaisi tornin ylintä kerrosta ennen perustan ja rungon valmistumista. Jatka lukemista

Maakunnat väylänpitäjiksi?

19.1.2017 liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkisti selvityksensä liikenneväylien ylläpidosta tulevaisuudessa. Keskeistä siinä oli pääosin valtion omistama osakeyhtiö, joka hallinnoi teitä ja kerää niiden käytöstä maksua. Jos ei muuten, niin hattua voi nostaa rohkeudesta ja tarpeeksi kunnianhimoisesta skaalasta. Sitten asiaan:

Liikenneväyläuudistuksen lähtökohtana on ongelma, että tiestö rapistuu eikä rahaa riitä kaikkien ylläpitoon riittävällä tasolla. Toisin sanoen: joko tarvitaan enemmän rahaa tai väyläverkon ja sen ylläpidon tehostusta (tai näiden yhdistelmää). Jatka lukemista

Vihreät nuoret julkistivat uuden talouspoliittisen ohjelman

Vihreät nuoret hyväksyivät viikonlopun liittokokouksessaan Helsingissä uuden talouspoliittisen ohjelman! Olin talouspoliittisen työryhmän varapuheenjohtajana alusta asti mukana muovaamassa sen suuntaa, ja voimme nyt ylpeänä esitellä uutta ohjelmaa. Lue ohjelma täältä.

Ohjelma päivittää hienosti talouspoliittisen ajattelumme periaatteet, joiden pohjalta Suomen ja maailma tulee etsiä ratkaisuja toimivammalle, tuottavammalle ja reilummalle talouspolitiikalle. Heti johdannosta alkaen ohjelma sitoo kauniisti liberaalin markkinatalouden sosiaaliseen ja ekologiseen vastuullisuuteen ja muistuttaan tutkimukseen perustuvien ratkaisujen tärkeydestä. Jatka lukemista

Tarina kahden kerroksen työsuhteista

Kerron teille tarinan. Tarina sijoittuu niemeltämainitsemattomaan valtion tutkimuslaitokseen, mutta sama tarina toistuu lukemattomissa muissakin työpaikoissa ympäri Suomea.

Työpaikan työntekijöistä osa toimii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja osa määräaikaisissa. Monet näistä määräaikaisissa työsuhteissa olevista ovat kuitenkin käytännössä vakinaisia työntekijöitä, joiden merkitys työpaikalla on verrannollinen vakinaisissa työsuhteissa työskenteleviin, mutta heidän määräaikaisia työsopimuksiaan vain ketjutetaan.

Syy ketjutukseen on korkeampi irtisanomissuoja, joka liittyy vakinaisiin työsuhteisiin. Tämä tulee työehtosopimuksesta. Työnantajat välttelevät vakinaisten työsuhteiden solmimista, sillä olosuhteiden muuttuessa työntekijöiden irtisanominen vakinaisista työsuhteista tulee kalliiksi. Jatka lukemista

Perustulon elinkustannuslisämalli valittiin Perustulohackin voittajaksi!

Yhdessä Lilja Tammisen ja Simo Raittilan kanssa voitimme ykkössijan Sitran Perustulohackissa työllämme Perustulon elinkustannuslisä.

Yhdessä Lilja Tammisen ja Simo Raittilan kanssa voitimme ykkössijan Sitran Perustulohackissa työllämme Perustulon elinkustannuslisä.

Minun on pitkään ollut tarkoitus kirjoittaa tänne perustulon alueellisen porrastuksen mallista, jota olen pohtinut.

Jatka lukemista

Itsensätyöllistäjien ahdinko on osa laajempaa ongelmaa

Kävin itsensätyöllistäjien mielenilmaisussa tuimasti seisoskelemassa ennen kokoukseen rientämistä.

Kävin itsensätyöllistäjien mielenilmaisussa tuimasti seisoskelemassa ennen kokoukseen rientämistä.

Tilannekuva: Kansalaistori täyttyi tänään ihmisistä, jotka osallistuivat mielenilmaukseen, jonka tarkoitus on vastustaa palkansaajien ja yrittäjien välimaastossa olevien itsensätyöllistäjien tulkitsemista yrittäjiksi.

Olen muusikko, opiskelija, pätkätyöläinen, freelancer, yrittäjä, minkä lisäksi myös kansalaisaktivisti. Olen itse melkeinpä arkkityyppi siitä, mihin suuntaan työelämä on ollut menossa jo monta vuotta, ja voin sanoa, että Suomessa tarvitaan kipeästi muutosta.

Meillä on loppujen lopuksi kaksi ongelmaa ratkaistavana; meidän pitää taata kaikille perustoimeentulo, jonka päälle työn teko on aina kannattavaa, ja toisaalta meidän pitää poistaa turhat raja-aidat eri työn muotojen välillä, koskivat nämä rajat sitten sosiaaliturvaa tai verotusta. Tiivistettynä: sosiaaliturva on tilkkutäkki eikä työnteko ole aina kannattavaa.  Tämä ei ole vain itsensätyöllistäjien ongelma, vaikka se nyt tuli tällä kertaa heidän kauttaan esille.

Jatka lukemista

Maakunnat päättäkööt synnytyssairaaloista

Synnytyssairaaloiden määrän karsiminen herättää tunteita ja huolta. Hesari kirjoittaa Eduskunnan keskustelusta liittyen aihetta käsittelevään kansalaisaloitteeseen. Maakunnissa ihmetellään, miksi yksiköt karkaavat yhä kauemmas ja mihin perustuvat tuhannen synnytyksen karsintaraja. Helppo se on Helsingistä määräillä, kun etäisyydet ovat lähtökohtaisestikin eri luokkaa. Jatka lukemista

Puoluekokouksessa saavutuksia 2015 (ja 2014)

Viime viikonloppuna (5.-7.6.) pidettiin Vihreiden puoluekokous Oulussa. Puoluekokouksissa voi myös tehdä poliittista vaikuttamista esim. aloitteiden, puheiden ja ohjelmien muutosesitysten muodossa. Tänä vuonna ei ollut käsiteltävänä poliittista tavoiteohjelmaa viime vuoden tapaan, enkä päässyt osallistumaan kokoukseen (vielä Etelä-Amerikassa matkalla) puheita pitämään, joten tein aloitteita. Jatka lukemista

Kuinka itsenäisiä uudet maakunnat voisivat olla?

(Maakuntauudistus, osa 2: Järjestäjä vs. tuottaja itsehallinnossa. – Osa 1 löytyy täältä.)

Uusi hallitusohjelma on julkaistu, ja yksi sen valonpilkahduksista on sote-uudistus, jota lähdetään viemään kohti itsehallintoalueita eli suomeksi maakuntamallia. Siinä esitetään itsehallintoalueita, joita olisi enintään 19 (kuten nykyään maakuntia) ja joilla olisi soten järjestämisvastuu. Vaalit, mutta ei verotusoikeutta.

Uusimaa säilynee jatkossakin maakuntana. Vaakunan lähde: Uudenmaan liitto

Uusimaa säilynee jatkossakin maakuntana. Vaakunan lähde: Uudenmaan liitto

Kaksi vuotta sitten etsin ratkaisua soteen ja päädyin maakuntamalliin. Tulokset voi katsoa tästä. Suoraan voin kertoa, että 19 on liian suuri luku. 10-13 maakuntaa (+ Ahvenanmaa) on (toimivuuden kannalta) realistisempi. Maakuntien uudelleenjärjestely on ongelmallista lähinnä tunnetasolla, sillä nykyisellään maakunnilla ei ole juuri mitään virkaa. Tunnetason ongelmat voivat olla tosin poliittisesti varsin vaikeitakin.

Tuossa selvityksessäni keskityin makrotason hallintomalleihin. On kuitenkin muitakin tärkeitä soteen liittyviä kysymyksiä, joita minun pitäisi avata enemmän: järjestäjä vs. tuottaja ja rahoituksen yksikanavaisuus. Avaan tässä nyt tuota ensimmäistä tarkastellen sen suhdetta maakuntien itsehallintoon. Yksikanavaisuudesta kirjoitan eri kerralla.

Jatka lukemista

Older posts