Sote- ja maakuntauudistus on menossa väärään suuntaan eikä vain perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi. Hallitus on ajamassa uudistusta kiireessä eteenpäin ilman, että tarvittavia rakenteita eli maakuntia ja niiden rahoitusta ollaan ehditty luoda tai edes suunnitella loppuun. Tämä on kuin rakentaisi tornin ylintä kerrosta ennen perustan ja rungon valmistumista.

Kokoomuksen Jan Vapaavuori jopa väläytteli sote-uudistuksen irrottamista maakuntauudistuksesta ja jälkimmäisen unohtamista.

Palataan hetkeksi sote-uudistuksen perusteisiin: uudistusten tavoite on paremmat terveyspalvelut vähemmällä rahalla. Saavuttaaksemme nämä tarvitaan:

  • ”leveämmät hartiat” eli isompia palvelut järjestäviä ja maksavia tahoja, jotka kestävät suuriakin yllättäviä hoitokustannuksia ja joiden on helpompi tehostaa toimintaansa.
  • perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen integroiminen samalle (yksikanavaiselle!) maksajalle ja järjestäjälle, jotta hoitoketju on sujuvampi ja ennaltaehkäisyä painottava.

(Voit perehtyä tarkemmin sote- ja maakuntauudistuksen syihin sarjan ensimmäisessä osassa.)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on maakunnan itsehallinto ja yksikanavainen rahoitus aivan keskeisessä osassa. Oikea järjestys on siten oikeasti maakuntahallinnon rakenteen ja rahoituksen päättäminen ja uusien maakuntien käyntiin saaminen ja vasta sitten sote-palvelujen siirtäminen niille!

Nykyisen hallituksen ajamassa mallissa on monta ongelmaa aikataulun lisäksi:

Rahoitus

Lopullisesta rahoitusmallista, jossa maakunnilla olisi verotusoikeus, ei ole suunnitelmia.

Maakuntien lukumäärä

18 maakuntaa on liian suuri määrä ja Keskusta itsekin tietää tämän hyvin. Se pelaa poliittista peliä, jossa ”puolustaa” alkuun pieniä maakuntia ja voi sitten pakon edessä jonain tulevana vaalikautena nostaa kädet ilmaan, kun pienimmät maakunnat ovat vaikeuksissa. Etenkin, jos kokoomus on sinä kautena pääministeripuolue, saa Keskusta laistaa vastuusta.

Pakkoyhtiöittäminen ja ulkoistaminen

Tässäkin mennään perse edellä puuhun. Hallitsematon yhtiöittäminen ja ulkoistaminen ilman maakuntien omaa valmistautumista saa tällä hetkellä eniten kritiikkiä asiantuntijoilta. Näitä ehtii tehdä myöhemminkin. Maakuntamallissa maakunnilla tulisi nimenomaan olla itsehallinto, jolla ne voivat itse päättää, mitä kukin maakunta tarvitsee. Eri alueilla on eri tarpeet ja olosuhteet. Itsenäinen maakunta voi tulevaisuudessa itse arvioida, minkä toimintojen ulkoistaminen onnistuu alueellaan ja sen mukaan myös yhtiöittää julkisia palvelujaan. Monen maakunnan mallin etu verrattuna yhteen valtiolliseen sairaanhoitopiiriin on mahdollisuus alueellisesti kokeilla erilaisia malleja. Erilaiset ulkoistamisen mallit ovat keskeinen kehityskohde tulevissa maakunnissa.

* * *

Hallituksen on aika pyytää apua tai hajota

Nykyinen hallitus vie uudistusta väärään suunta eikä ehdi saada sitä valmiiksi. Kuten monen hallituskauden yli kurottuvasta valmistelusta ja epäonnistumisten ketjusta voimme nähdä, näin suuri uudistus ei valmistu yhdessä vaalikaudessa, ja siksi sote- ja maakuntauudistus pitäisi ottaa parlamentaariseen valmisteluun kaikkien eduskuntapuolueiden kesken ja palata perusasioihin ja toimivan maakuntamallin luomiseen.

Ps. jos ei ollut selvää vielä, niin 96% varmuudella maakuntavaalit eivät toteudu tammikuussa 2018. Pistin Twitterissä pystyyn veikkauskilpailun, minä päivänä Sipilä ilmoittaa vaalien siirtymisestä, ja tein oman veikkaukseni.