Yhteiskuntasopimus – väärin käytetty sana

Yhteiskuntasopimus on Rousseaun 1700-luvulla kehittämä käsite, joka viittaa teoreettiseen sopimukseen henkilön ja muun yhteiskunnan ja valtion välillä. Sana kuvastaa loogisesti sen sisältöä. Suomessa on sanaa kuitenkin joskus käytetty politiikassa myös aivan muussa merkityksessä, ja se pomppaa esille edelleen silloin tällöin. Juuri nyt se on ollut esillä paljonkin Sipilän hallitustunnustelujen yhteydessä.

Siinä merkityksessä, kuin Suomessa jotkut poliitikot ovat sitä käyttäneet, yhteiskuntasopimuksella viitataan sopimuksiin, joita tekee kolmikanta, siis (hallituksen lisäksi) työmarkkinajärjestöt: perinteiset työntantajat ja perinteiset palkansaajat.

Ja tämä ärsyttää minua suunnattomasti.Lue lisää »Yhteiskuntasopimus – väärin käytetty sana

Eläkemaksu on suurempi kuin luullaan – mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa

Hesarissa julkaistiin 24.3.2015 vastineeni, jossa valotan eläkemaksuja. Kirjoitus alla (myös luettavissa HS:n sivuilla http://www.hs.fi/mielipide/a1427082787811):

”Tuomo Pietiläinen kirjoitti HS-analyysissä (19.3.) eläkesijoituksista. Hän totesi näin: ”Asian merkityksen näkee omasta palkkakuitista, jossa viisi tai kuusi prosenttia palkasta menee työeläkemaksuun.” Virke on tavallaan harhaanjohtava, sillä suurin osa eläkemaksusta on otettu palkasta jo ennen bruttosummaa ”työnantajan eläkemaksun” muodossa.

Palkkakustannuksista eläkemaksujen osuus on yhteensä noin 20 prosenttia. Luku tuo perspektiiviä eläkemaksujen vaikutuksiin työllistämisen kuluihin ja toisaalta palkansaajien ostovoimaan. Harva edes tiedostaa nämä piilomaksut. Erillisistä työntekijän ja työnantajan maksuista pitäisikin luopua ja panna kaikki verot ja maksut rehellisesti palkkakuittiin näkyville.

Lukas Korpelainen
Helsinki”

Koska karsin valmiiksi tiivistä kirjoitustani mahduttaakseni sen 700 merkkiin varmemman läpipääsyn vuoksi (toki toimitus teki muokkauksiaan – kiitos hyvästä otsikosta), haluan hieman avata ja selventää tässä kirjoitustani.Lue lisää »Eläkemaksu on suurempi kuin luullaan – mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa

Voimaantuminen ja teknologian demokratisoituminen – Pysyykö valtio perässä?

Teknologian jatkuva kehitys on mullistanut työn tuottavuuden ja pakottanut yhteiskunnan rakenteet sopeutumaan muutokseen – joskus helpommin, joskus vaikeammin. Kehitys vaikuttaa myös yksilön asemaan. Ihminen voi, ilman ulkopuolisten apua (ja muiden tietämättä), tehdä enemmän kuin ennen ja pärjätä paremmin kuin ennen.

Teknologia tulee lähemmäs: terveyttään voi seurata älypuhelimella ja verikokeilla, ruokavaliotaan voi optimoida dna-testin perusteella yksilöllisesti, metsämökin voi sähköistää aurinkopaneeleilla ja itseopiskeluunkin löytyy appeja. Yhä useammalla on mahdollisuus omistaa robotteja ja nauttia niiden tekemästä työstä.Lue lisää »Voimaantuminen ja teknologian demokratisoituminen – Pysyykö valtio perässä?

Tasa-arvo ei ole valmis — pelimaailmassakaan, UPDATE: Edistystä!

Luin eilen tällaisen netissä (ainakin tietyissä piireissä) myrskyn aiheuttaneen uutisen liittyen eSports:iin eli elektroniseen urheiluun. (Itse en ole aktiiviharrastaja, joten skenen ulkopuolisena saan kuulumiset uutislähteistä.) Uutinen lyhyesti: Suomessa järjestettävässä Assembly-tapahtumassa Hearthstone-pelille järjestetään vain miehille kilpailu, mutta ei naisille. Lue lisää »Tasa-arvo ei ole valmis — pelimaailmassakaan, UPDATE: Edistystä!

Satosen esittämä työajan pidennys on palkan alentamista, mutta miksi niin vaikean kautta?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Arto Satonen lohkaisi viime viikolla, että työaika pitäisi pidentää 7,5 tunnista kahdeksaan tuntiin palkan pysyessä samana.

Avaus on sinänsä erikoinen, että historiallisesti suunta on ollut juuri työaikojen lyhenemiseen, sillä tuottavuuden kasvaessa voidaan pitää yllä samaa elintasoa pienemmällä määrällä työtä. Tämä on erityisen tärkeää työelämän murroksen aikana, jolloin työn jakamisesta tulee yhä keskeisempi ongelma ja työttömyys on korkeaa.Lue lisää »Satosen esittämä työajan pidennys on palkan alentamista, mutta miksi niin vaikean kautta?

Vihreät ajavat kaupan aukioloaikojen vapauttamista

Viime viikonloppuna osallistuin Nuhevin (ja sitä kautta Vinon) edustajana Vihreiden puoluekokoukseen Jämsässä. Kokouksen fokus oli uuden tavoiteohjelman hyväksymisessä vuosille 2015-2019. Kyseessä oli ensimmäinen kertani puoluekokouksessa, ja kokemus oli jännittävä, hieno ja opettavainen.

Ohjelmaan päätyi monia esittämiäni tai ajamiani asioita, joista yksi oli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Alkuperäinen esitykseni:Lue lisää »Vihreät ajavat kaupan aukioloaikojen vapauttamista

Mistä kunta- ja sote-uudistuksessa on oikein kyse, onko tässä ratkaisu? Katso kuvat!

Viime aikoina on ollut jälleen paljon puhetta sote-uudistuksesta ja sen myötä kuntauudistuksesta. Kenelläkään — edes päättäjillä — ei tunnu olevan käsitystä, mistä tässä edes on kyse. Ensin asiantuntijat tekevät ehdotuksen, sitten hallitus jotain muuta ja viimeisimpänä muutama kunta tekee oman ehdotuksensa; esitystä kiitellään tuoreeksi, mutta tässä vaiheessa ollaan jo unohdettu, mitkä olivat ne alkuperäiset ongelmat, joita tässä piti ratkoa.

Asia on kieltämättä monitahoinen, joten puran tässä nyt tiivistetysti kunta- ja sote-uudistuksen tavoitteet ja ongelmat sikäli kuin olen ne ymmärtänyt. Ja lopuksi vielä ratkaisen koko homman!

Lue lisää »Mistä kunta- ja sote-uudistuksessa on oikein kyse, onko tässä ratkaisu? Katso kuvat!

Perustulo päihittää opintotuen

En ole juurikaan ehtinyt kirjoitella tänne blogiin, mutta tämän viikon Näpit irti opintotuesta! -suurmielenosoituksen (20.3.2013) kunniaksi tein allaolevan kuvan. Olen nimittäin viime aikoina aktiivisesti ajanut perustuloa eteenpäin ja yrittänyt saada allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen (täällä: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/44). Perustulosta on paljon kirjoitettavaa ja selitettävää, mutta en mene siihen syvemmin nyt tässä, kunhan levitän kuvan. Lyhyesti sanottuna se on tärkeimpiä ja hyödyllisimpiä toteuttamistaan odottavia uudistuksia yhteiskunnassa.Lue lisää »Perustulo päihittää opintotuen

Lähiliikuntaa Helsinkiin — liikuntatelineitä ja punttisaleja

Helsingistä löytyy monenlaista liikuntakenttää, ja puistoalueilla risteilee ilahduttava määrä lenkkipolkuja. Kuitenkin kaupungin urheilutarjonnasta löytyy vielä puutteita. Tärkeä osa perusliikuntaa on voimaharjoittelu eli ns. ”salilla käyminen”. Paljon voi tehdä ilmankin painoja tai telineitä, mutta ei kaikkea. Helsingistä löytyy monta yksityistä salia ja kuntoklubia, usein monine lisäpalveluineen, eivätkä ne ole aivan halpoja. Kunnallisia voimailusaleja taas on suhteellisen vähän.

Ydinidea on tämä:Lue lisää »Lähiliikuntaa Helsinkiin — liikuntatelineitä ja punttisaleja

”Uskonrauhan rikkominen” on turha ja taantumuksellinen rikosnimike (Update 16.1.2014)

Äskettäin uutissa olemme saaneet seurata Jussi Halla-Ahon kamppailua lain kanssa. Halla-Ahon saamista tuomioista toinen tuli uskonrauhan rikkomisesta. Rikoksen määrittävä pykälä tuli voimaan 1999 ja korvasi sitä edeltäneen jumalanpilkkapykälän.

Lain määritelmä on Finlexin mukaan seuraavanlainen:Lue lisää »”Uskonrauhan rikkominen” on turha ja taantumuksellinen rikosnimike (Update 16.1.2014)