Piritorista Ikuisen vapun aukioksi

Piritori eli Vaasanpuistikko joulukuussa. 50 harmaan sävyä.

Hs kertoi, että rakennusvirasto suunnittelee Vaasanpuistikon, tuttavallisemmin Piritorin, kehittämistä ja pyytää nyt kaupunkilaisten kommentteja 11.12.2016 asti.

Asun itse kyseisessä kaupungiosassa ja kuljen Piritorin läpi joka päivä matkalla metroon. Nimenomaan kuljen läpi. Minulle kuten useimmille alueen asukkaista tuo aukio on pelkkä läpikulkupaikka. Tähän ”ongelmaan” on esitetty mielenkiintoisia ideoita, ja kerron tässä oman visioni aukion tulevaisuudesta.Lue lisää »Piritorista Ikuisen vapun aukioksi

Vihreät nuoret julkistivat uuden talouspoliittisen ohjelman

Vihreät nuoret hyväksyivät viikonlopun liittokokouksessaan Helsingissä uuden talouspoliittisen ohjelman! Olin talouspoliittisen työryhmän varapuheenjohtajana alusta asti mukana muovaamassa sen suuntaa, ja voimme nyt ylpeänä esitellä uutta ohjelmaa. Lue ohjelma täältä.

Ohjelma päivittää hienosti talouspoliittisen ajattelumme periaatteet, joiden pohjalta Suomen ja maailma tulee etsiä ratkaisuja toimivammalle, tuottavammalle ja reilummalle talouspolitiikalle. Heti johdannosta alkaen ohjelma sitoo kauniisti liberaalin markkinatalouden sosiaaliseen ja ekologiseen vastuullisuuteen ja muistuttaan tutkimukseen perustuvien ratkaisujen tärkeydestä.Lue lisää »Vihreät nuoret julkistivat uuden talouspoliittisen ohjelman

Suomen valtiosta sukupuolineutraali? – 7 askelta

Se on mahdollista eikä edes kovin vaikeaa.

Kuvittele lainsäädäntö, joka ei aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan sukupuolensa perusteella ja joka onnistuu huomioimaan kaikki sukupuolet. Tai lainsäädäntö, joka ei vaadi transsukupuolisten sterilointia. Sitä Suomen lainsäädäntö ei vielä ole, vaikka luulisi 2000-luvulla sivistysvaltiossa näin olevan.

Lue lisää »Suomen valtiosta sukupuolineutraali? – 7 askelta

Perustulo taiteilijan sosiaaliturvana?

Miltä kuulostaisi, jos saisit tilille 600 euroa, ehkä pari sataa lisää asumista varten – joka kuukausi? Raha olisi vastikkeetonta eli tukia ei menetä, kun saa palkkaa, eikä niitä peritä takaisin. Ei paha! Siinä voisi rauhassa työstää tulevan levyn materiaalia tai keskittyä kouluproduktioon. Ei tarvitsisi montaa vuoroa tehdä kaupan kassalla, jotta olisi varaa työhuoneen vuokraan. Kuulostaako utopistiselta? Toistaiseksi kyllä, mutta perustulo on hitaasti tehnyt tuloaan Suomenkin poliittiseen keskusteluun.

Lue lisää »Perustulo taiteilijan sosiaaliturvana?

Tarina kahden kerroksen työsuhteista

Kerron teille tarinan. Tarina sijoittuu niemeltämainitsemattomaan valtion tutkimuslaitokseen, mutta sama tarina toistuu lukemattomissa muissakin työpaikoissa ympäri Suomea.

Työpaikan työntekijöistä osa toimii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja osa määräaikaisissa. Monet näistä määräaikaisissa työsuhteissa olevista ovat kuitenkin käytännössä vakinaisia työntekijöitä, joiden merkitys työpaikalla on verrannollinen vakinaisissa työsuhteissa työskenteleviin, mutta heidän määräaikaisia työsopimuksiaan vain ketjutetaan.

Syy ketjutukseen on korkeampi irtisanomissuoja, joka liittyy vakinaisiin työsuhteisiin. Tämä tulee työehtosopimuksesta. Työnantajat välttelevät vakinaisten työsuhteiden solmimista, sillä olosuhteiden muuttuessa työntekijöiden irtisanominen vakinaisista työsuhteista tulee kalliiksi.Lue lisää »Tarina kahden kerroksen työsuhteista

Itsensätyöllistäjien ahdinko on osa laajempaa ongelmaa

Kävin itsensätyöllistäjien mielenilmaisussa tuimasti seisoskelemassa ennen kokoukseen rientämistä.

Tilannekuva: Kansalaistori täyttyi tänään ihmisistä, jotka osallistuivat mielenilmaukseen, jonka tarkoitus on vastustaa palkansaajien ja yrittäjien välimaastossa olevien itsensätyöllistäjien tulkitsemista yrittäjiksi.

Olen muusikko, opiskelija, pätkätyöläinen, freelancer, yrittäjä, minkä lisäksi myös kansalaisaktivisti. Olen itse melkeinpä arkkityyppi siitä, mihin suuntaan työelämä on ollut menossa jo monta vuotta, ja voin sanoa, että Suomessa tarvitaan kipeästi muutosta.

Meillä on loppujen lopuksi kaksi ongelmaa ratkaistavana; meidän pitää taata kaikille perustoimeentulo, jonka päälle työn teko on aina kannattavaa, ja toisaalta meidän pitää poistaa turhat raja-aidat eri työn muotojen välillä, koskivat nämä rajat sitten sosiaaliturvaa tai verotusta. Tiivistettynä: sosiaaliturva on tilkkutäkki eikä työnteko ole aina kannattavaa.  Tämä ei ole vain itsensätyöllistäjien ongelma, vaikka se nyt tuli tällä kertaa heidän kauttaan esille.

Lue lisää »Itsensätyöllistäjien ahdinko on osa laajempaa ongelmaa

Maakunnat päättäkööt synnytyssairaaloista

Synnytyssairaaloiden määrän karsiminen herättää tunteita ja huolta. Hesari kirjoittaa Eduskunnan keskustelusta liittyen aihetta käsittelevään kansalaisaloitteeseen. Maakunnissa ihmetellään, miksi yksiköt karkaavat yhä kauemmas ja mihin perustuvat tuhannen synnytyksen karsintaraja. Helppo se on Helsingistä määräillä, kun etäisyydet ovat lähtökohtaisestikin eri luokkaa.Lue lisää »Maakunnat päättäkööt synnytyssairaaloista

Puoluekokouksessa saavutuksia 2015 (ja 2014)

Viime viikonloppuna (5.-7.6.) pidettiin Vihreiden puoluekokous Oulussa. Puoluekokouksissa voi myös tehdä poliittista vaikuttamista esim. aloitteiden, puheiden ja ohjelmien muutosesitysten muodossa. Tänä vuonna ei ollut käsiteltävänä poliittista tavoiteohjelmaa viime vuoden tapaan, enkä päässyt osallistumaan kokoukseen (vielä Etelä-Amerikassa matkalla) puheita pitämään, joten tein aloitteita.Lue lisää »Puoluekokouksessa saavutuksia 2015 (ja 2014)

Kuinka itsenäisiä uudet maakunnat voisivat olla?

(Maakuntauudistus, osa 2: Järjestäjä vs. tuottaja itsehallinnossa. – Osa 1 löytyy täältä.)

Uusi hallitusohjelma on julkaistu, ja yksi sen valonpilkahduksista on sote-uudistus, jota lähdetään viemään kohti itsehallintoalueita eli suomeksi maakuntamallia. Siinä esitetään itsehallintoalueita, joita olisi enintään 19 (kuten nykyään maakuntia) ja joilla olisi soten järjestämisvastuu. Vaalit, mutta ei verotusoikeutta.

Uusimaa säilynee jatkossakin maakuntana. Vaakunan lähde: Uudenmaan liitto

Kaksi vuotta sitten etsin ratkaisua soteen ja päädyin maakuntamalliin. Tulokset voi katsoa tästä. Suoraan voin kertoa, että 19 on liian suuri luku. 10-13 maakuntaa (+ Ahvenanmaa) on (toimivuuden kannalta) realistisempi. Maakuntien uudelleenjärjestely on ongelmallista lähinnä tunnetasolla, sillä nykyisellään maakunnilla ei ole juuri mitään virkaa. Tunnetason ongelmat voivat olla tosin poliittisesti varsin vaikeitakin.

Tuossa selvityksessäni keskityin makrotason hallintomalleihin. On kuitenkin muitakin tärkeitä soteen liittyviä kysymyksiä, joita minun pitäisi avata enemmän: järjestäjä vs. tuottaja ja rahoituksen yksikanavaisuus. Avaan tässä nyt tuota ensimmäistä tarkastellen sen suhdetta maakuntien itsehallintoon. Yksikanavaisuudesta kirjoitan eri kerralla.

Lue lisää »Kuinka itsenäisiä uudet maakunnat voisivat olla?