Se on mahdollista eikä edes kovin vaikeaa.

Kuvittele lainsäädäntö, joka ei aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan sukupuolensa perusteella ja joka onnistuu huomioimaan kaikki sukupuolet. Tai lainsäädäntö, joka ei vaadi transsukupuolisten sterilointia. Sitä Suomen lainsäädäntö ei vielä ole, vaikka luulisi 2000-luvulla sivistysvaltiossa näin olevan.

Tarvitseeko minun oikeastaan edes selittää, miksi tämän pitäisi olla tavoitteena? Heti tässä muistutan: tässä on kyse juridisesta sukupuolesta – ei siitä, että Suomi yhteiskuntana olisi sukupuolineutraali tai että sukupuolet jotenkin katoaisivat. Sukupuolineutraalius ei tarkoita sukupuolettomuutta vaan niiden tasavertaista kohtelua.

Nykyisellään lainsäädäntö mainitsee kaksi sukupuolta ja asettaa niiden perusteella erilaisia velvollisuuksia ja oikeuksia. Lainsäädäntö ei huomioi ei-binäärisiä sukupuolia, vaikka niitä todellisuudessa on enemmän kuin kaksi. Edes kromosomien tai sukuelinten jaottelussa, joita usein käytetään perusteena sukupuolesta, ei ole vain kahta lokeroa. Ihmisoikeusongelman lisäksi hölmöä tästä tekee se, että sukupuolittamisesta ei ole varsinaisesti mitään hyötyä.

Jotta Suomen valtiosta saataisiin sukupuolineutraali, pitäisi joitakin lakeja ja järjestelmiä muuttaa oleellisesti (kuten asevelvollisuus), mutta useimpien muutosta tarvitsevien lakien kohdalla kyse on sanamuotojen päivittämisestä.

Pride-marssilla 2014. Kuva liittyy.

Pride-marssilla 2014. Kuva liittyy.

Tarvittavat askeleet sukupuolen juridisesta merkityksestä luopumiseksi

1. Väestörekisteri, henkilötunnus ja passi

Henkilötunnuksen loppuosan sukupuolimerkinnästä luopuminen. Hetu on yksilöllinen tunnistenumero, joka ei muita tietoja tarvitse. Niinikään passissakaan ei tarvitse merkintää M tai F; siinä on tarpeeksi muita henkilötietoja tunnistamista varten. (Kansainväliset standardit (ICAO) kuitenkin määrittelevät passien koneluettavan merkkijonon, jolloin toistaiseksi lienee järkevää säilyttää sukupuolimerkintä; joko niin, että kaikilla lukee X, joka on passeissa vakiintunut merkintä määrittelemättömälle sukupuolelle, tai niin, että henkilö saa itse valita M:n, F:n ja X: väliltä. Asiaa on pohdittu mm. tässä raportissa.)

Kuitenkin tilanteessa, jossa valtiolla ei olisi mitään tietoa yksilöiden sukupuolesta, ei voitaisi tarkastella esimerkiksi naisten palkkakehitystä tai muita huomionarvoisia ilmiöitä. Siksi olisi hyvä, että jokainen voisi ilmoittaa sukupuolensa väestörekisteriin tilastointia varten. Ilmoitetulla sukupuolella ei olisi juridista merkitystä, ja sen muuttamiseksi riittäisi oma ilmoitus. Tilastointia varten pitää tietenkin olla valmiiksi annetut vaihtoehdot, jotka voisivat olla yksinkertaisimmillaan: nainen, mies, muu sekä ”en halua kertoa”. Tarkempiakin voi olla. Tuoreen Kansallisen terveysarkiston (Kanta) käytännön tapaan ihminen saisi päättää, mille tahoille väestörekisterikeskus saa antaa tiedon ilmoitetusta sukupuolesta. Lapsen kohdalla vanhemmat voisivat päättää ilmoitetun sukupuolen, ja lapsi voisi tarpeeksi vanhana halutessaan muuttaa ilmoituksen myöhemmin.

2. Asevelvollisuus

Ilmeisin sukupuolia juridisesti syrjivä rakenne on ”yleinen” asevelvollisuus, joka koskee vain miehiä (miesoletettuja). Sukupuolineutraalissa lainsäädännössä järjestelmä pitäisi uudistaa joko niin, että asevelvollisuus koskee kaikkia sukupuolia, tai niin, että luovutaan asevelvollisuudesta ja siirrytään kohti muilla tavoin järjestettyä varusmieshenkilökoulutusta. Monestakin syystä suosittelen jälkimmäistä, mutta en mene siihen nyt syvemmin.

3. Avoliitto

Vaikka sukupuolineutraali avioliittolaki on astumassa voimaan ensi vuonna, jäi muuttamatta avoliiton määritelmä sukupuolineutraaliksi. (Kyllä laissa määritellään myös avoliitto.) Tällä on vaikutuksia sosiaalietuuksiin. Esimerkiksi Kela olettaa samassa asunnossa asuvan miehen ja naisen olevan avoliitossa, kun taas samaa sukupuolta olevan avoparin parisuhdetta ei edes voida tulkita juridiseksi avoliitoksi. [Päivitys: Myös avoliitto on jatkossa sukupuolineutraali. Kuitenkin käytännössä mies-nais -kämppisten tapauksessa Kela tekee herkemmin avoliitto-oletuksen, jolloin heille lankeaa käännetty todistustaakka, jota tuskin samansukupuolisilta kämppiksiltä vaaditaan.]

4. Translaki

Kun juridisesta sukupuolesta luovutaan, ei tarvita enää lakia sukupuolen vahvistamisesta, jossa sen edellytyksenä on tällä hetkellä mm. lisääntymiskyvyttömyys eli pakkosterilointi. Toivottavasti translaki saadaan kuitenkin muutettua jo kauan ennen kuin kaikki nämä muut muutokset ehditään toteuttaa.

5. Nimilaki

Koska laki ei tekisi juridista lokerointia sukupuolille, ei myöskään pitäisi olla estettä valita nimeä, joka mielletään ”vastakkaisen sukupuolen” nimeksi tai joksikin siinä rajoilla. Luonnollisesti tämä pätisi myös lapsen nimeämiseen, kunhan nimi ei ole sopimaton. Tuskin yhteiskunta tähänkään kaatuisi ja nimeämiskäytännöt pysynevät samanlaisina. Sitä paitsi nimetkin muuttuvat kielen kanssa.

6. Sanamuotojen korjaaminen

Monessa kohtaa laissa tarvitsisi vain muuttaa sanamuodot. Esim. ”mies ja nainen” = ”kaksi ihmistä”, ”molemmat sukupuolet” = ”kaikki sukupuolet”. ”Vastakkaista sukupuolta” ei tarvita muutosten jälkeen mihinkään. Vanhemmuutta käsittelevissä kohdissa on tietenkin väliä, puhutaanko raskaana olevasta, synnyttäjästä, siittäjästä tai muusta, mutta eipä tähänkään sukupuoli-identiteettiä tarvita.

7. Sukupuolineutraalit virka-, ammatti- ja luottohenkilönimikkeet

Eli ”virkamies”, ”uskottu mies” jne. Näillä ei sinänsä ole juridisesti väliä, sillä mies-lopukkeesta huolimatta nimikkeet koskevat mitä tahansa sukupuolta, ja siksi tämä askel on enää loppuviilausta edellisiin verrattuna eikä samalla tavalla kriittinen. Kuitenkin, olisi hyvä päivittää nämäkin termit sukupuolineutraaleiksi, sillä psykologisesti nämä ylläpitävät rakenteellista sukupuolisyrjintää. Jokainen saa tietenkin itse käytää mitä tahansa kieltä, mutta lain tulee pitäytyä neutraaliudessa. Esimerkkejä vaihtoehtoisista nimikkeistä löytyy täältä. Nämä kaikki nimimuutokset voisi hyväksyä yhdellä lakipaketilla, joka vain vaatisi hieman virkamiesviranhaltijatyötä.

Huomio terveydenhuollosta

Ihmisillä on biologiansa ja anatomiansa vuoksi erilaisia tarpeita ja vaivoja. Nämä voidaan kyllä ottaa terveydenhuollossa ja potilastiedoissa huomioon ilman että sillä on juridista merkitystä. Itse asiassa lääkäreillä on käytettävänään paljon tarkempia määritelmiä kuten sukuelimet, hormoonitasot, kromosomit jne. Yhtälailla esim. kohdunkaulan syövän seulonnat voidaan järjestää niille, joilla on (yllätys yllätys) kohdunnapukka tai emätin.

Mahdollisia ongelmia sukupuolineutraaliudesta?

Kiintiöt

Laki ei voisi enää asettaa sukupuolikiintiöitä, joita taitaa julkisella sektorilla olla käytössä lähinnä lautakunnissa. Toisaalta, sukupuolikiintiöt ovat muutenkin korkeintaan väliaikainen työkalu asenteiden muuttamiseksi. Niihin liittyy myös kääntöpuolena oma yhdenvertaisuusongelmansa, kun pätevintä henkilöä ei voida välttämättä nimittää hänen sukupuolensa vuoksi kiintiön ylittyessä. Hänkään ei ole valinnut sukupuoltaan.

Turhaa hössötystä?

No eipä tässä loppujen lopuksi mikään suuri työ ole, jos tahtoa löytyy. Melko mekaanisia muutoksia. Kyse on sentään ihmisoikeuksista. Suurimpana vaivana lienee asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen, joka vaatii tosin muutenkin parantamista.

Lopuksi

Monen edellämainitun askeleen kohdalla Suomi laahaa muita länsimaita perässä. Toisaalta, jos Suomessa nämä kaikki epäkohdat saataisiin korjattua, olisimme taasen edelläkävijöiden joukossa, kuten olimme yleisen äänioikeuden tapauksessa. Se olisi jälleen mahdollista, mutta muutosta pitää (jälleen) vaatia.

Vaikka tässä olen puhunut vain sukupuolten juridisesti tasavertaisesta kohtelusta, mikä on ehdoton vaatimus, on tärkeä huomata, että kulttuurisestikin tiukat sukupuolinormit aiheuttavat haittaa ihmisten hyvinvoinnille aiheuttaen mm. mielenterveysongelmia. Niistä vapautuminen edistää myös sukupuolienemmistöjen elämän laatua.

Jaa ja levitä tietoisuutta näistä epäkohdista, sillä muuten ne jäävät piiloon, ja vaadi päättäjiltä toimia!

Jäikö minulta jotain huomaamatta? Kerro kommenteissa.

Disclaimer: Olen itse aikalailla cis-sukupuolinen mies enkä esitä puhuvani sukupuolivähemmistöjen suulla.