Vihreät nuoret esittää Suomen sosiaaliturvan uudistamiseksi perustulomallia, jossa jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle suomalaiselle maksetaan elämiseen riittävä perustulo ja perustulon asumislisä.Lue lisää »Vihreiden nuorten uusi perustulomalli antaa askeleet sosiaaliturvauudistukselle
Vihreät nuoret vaatii 10.11. julkaistussa eläkepamfletissaan, että tulevien sukupolvien eläkkeet on turvattava muun muassa uudelleenarvioimalla eläkkeiden omaisuudensuojaa sekä siirtymällä taitetusta indeksistä kansaneläkeindeksiin. Pamfletin taustalla on huoli nykyisen järjestelmän taloudellisesta kestävyydestä, rasituksesta hyvinvointivaltiolle sekä sukupolvien sisäisestä ja välisestä oikeudenmukaisuudesta.Lue lisää »Vihreät nuoret: Työeläkemenojen kasvua hillittävä – uusi eläkepamfletti julkaistu
Vihreät nuoret hyväksyivät viikonlopun liittokokouksessaan Helsingissä uuden talouspoliittisen ohjelman! Olin talouspoliittisen työryhmän varapuheenjohtajana alusta asti mukana muovaamassa sen suuntaa, ja voimme nyt ylpeänä esitellä uutta ohjelmaa. Lue ohjelma täältä.
Ohjelma päivittää hienosti talouspoliittisen ajattelumme periaatteet, joiden pohjalta Suomen ja maailma tulee etsiä ratkaisuja toimivammalle, tuottavammalle ja reilummalle talouspolitiikalle. Heti johdannosta alkaen ohjelma sitoo kauniisti liberaalin markkinatalouden sosiaaliseen ja ekologiseen vastuullisuuteen ja muistuttaan tutkimukseen perustuvien ratkaisujen tärkeydestä.Lue lisää »Vihreät nuoret julkistivat uuden talouspoliittisen ohjelman
Miltä kuulostaisi, jos saisit tilille 600 euroa, ehkä pari sataa lisää asumista varten – joka kuukausi? Raha olisi vastikkeetonta eli tukia ei menetä, kun saa palkkaa, eikä niitä peritä takaisin. Ei paha! Siinä voisi rauhassa työstää tulevan levyn materiaalia tai keskittyä kouluproduktioon. Ei tarvitsisi montaa vuoroa tehdä kaupan kassalla, jotta olisi varaa työhuoneen vuokraan. Kuulostaako utopistiselta? Toistaiseksi kyllä, mutta perustulo on hitaasti tehnyt tuloaan Suomenkin poliittiseen keskusteluun.
Kerron teille tarinan. Tarina sijoittuu niemeltämainitsemattomaan valtion tutkimuslaitokseen, mutta sama tarina toistuu lukemattomissa muissakin työpaikoissa ympäri Suomea.
Työpaikan työntekijöistä osa toimii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja osa määräaikaisissa. Monet näistä määräaikaisissa työsuhteissa olevista ovat kuitenkin käytännössä vakinaisia työntekijöitä, joiden merkitys työpaikalla on verrannollinen vakinaisissa työsuhteissa työskenteleviin, mutta heidän määräaikaisia työsopimuksiaan vain ketjutetaan.
Syy ketjutukseen on korkeampi irtisanomissuoja, joka liittyy vakinaisiin työsuhteisiin. Tämä tulee työehtosopimuksesta. Työnantajat välttelevät vakinaisten työsuhteiden solmimista, sillä olosuhteiden muuttuessa työntekijöiden irtisanominen vakinaisista työsuhteista tulee kalliiksi.Lue lisää »Tarina kahden kerroksen työsuhteista
Minun on pitkään ollut tarkoitus kirjoittaa tänne perustulon alueellisen porrastuksen mallista, jota olen pohtinut.
Lue lisää »Perustulon elinkustannuslisämalli valittiin Perustulohackin voittajaksi!
Tilannekuva: Kansalaistori täyttyi tänään ihmisistä, jotka osallistuivat mielenilmaukseen, jonka tarkoitus on vastustaa palkansaajien ja yrittäjien välimaastossa olevien itsensätyöllistäjien tulkitsemista yrittäjiksi.
Olen muusikko, opiskelija, pätkätyöläinen, freelancer, yrittäjä, minkä lisäksi myös kansalaisaktivisti. Olen itse melkeinpä arkkityyppi siitä, mihin suuntaan työelämä on ollut menossa jo monta vuotta, ja voin sanoa, että Suomessa tarvitaan kipeästi muutosta.
Meillä on loppujen lopuksi kaksi ongelmaa ratkaistavana; meidän pitää taata kaikille perustoimeentulo, jonka päälle työn teko on aina kannattavaa, ja toisaalta meidän pitää poistaa turhat raja-aidat eri työn muotojen välillä, koskivat nämä rajat sitten sosiaaliturvaa tai verotusta. Tiivistettynä: sosiaaliturva on tilkkutäkki eikä työnteko ole aina kannattavaa. Tämä ei ole vain itsensätyöllistäjien ongelma, vaikka se nyt tuli tällä kertaa heidän kauttaan esille.
Lue lisää »Itsensätyöllistäjien ahdinko on osa laajempaa ongelmaa
Kokoomuksen eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Arto Satonen lohkaisi viime viikolla, että työaika pitäisi pidentää 7,5 tunnista kahdeksaan tuntiin palkan pysyessä samana.
Avaus on sinänsä erikoinen, että historiallisesti suunta on ollut juuri työaikojen lyhenemiseen, sillä tuottavuuden kasvaessa voidaan pitää yllä samaa elintasoa pienemmällä määrällä työtä. Tämä on erityisen tärkeää työelämän murroksen aikana, jolloin työn jakamisesta tulee yhä keskeisempi ongelma ja työttömyys on korkeaa.Lue lisää »Satosen esittämä työajan pidennys on palkan alentamista, mutta miksi niin vaikean kautta?
En ole juurikaan ehtinyt kirjoitella tänne blogiin, mutta tämän viikon Näpit irti opintotuesta! -suurmielenosoituksen (20.3.2013) kunniaksi tein allaolevan kuvan. Olen nimittäin viime aikoina aktiivisesti ajanut perustuloa eteenpäin ja yrittänyt saada allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen (täällä: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/44). Perustulosta on paljon kirjoitettavaa ja selitettävää, mutta en mene siihen syvemmin nyt tässä, kunhan levitän kuvan. Lyhyesti sanottuna se on tärkeimpiä ja hyödyllisimpiä toteuttamistaan odottavia uudistuksia yhteiskunnassa.Lue lisää »Perustulo päihittää opintotuen