Lukas Korpelainen

Sosiaaliliberaali yhteiskuntavaikuttaja

Sivu 2 / 3

Perustulo taiteilijan sosiaaliturvana?

Miltä kuulostaisi, jos saisit tilille 600 euroa, ehkä pari sataa lisää asumista varten – joka kuukausi? Raha olisi vastikkeetonta eli tukia ei menetä, kun saa palkkaa, eikä niitä peritä takaisin. Ei paha! Siinä voisi rauhassa työstää tulevan levyn materiaalia tai keskittyä kouluproduktioon. Ei tarvitsisi montaa vuoroa tehdä kaupan kassalla, jotta olisi varaa työhuoneen vuokraan. Kuulostaako utopistiselta? Toistaiseksi kyllä, mutta perustulo on hitaasti tehnyt tuloaan Suomenkin poliittiseen keskusteluun.

Jatka lukemista

Tarina kahden kerroksen työsuhteista

Kerron teille tarinan. Tarina sijoittuu niemeltämainitsemattomaan valtion tutkimuslaitokseen, mutta sama tarina toistuu lukemattomissa muissakin työpaikoissa ympäri Suomea.

Työpaikan työntekijöistä osa toimii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja osa määräaikaisissa. Monet näistä määräaikaisissa työsuhteissa olevista ovat kuitenkin käytännössä vakinaisia työntekijöitä, joiden merkitys työpaikalla on verrannollinen vakinaisissa työsuhteissa työskenteleviin, mutta heidän määräaikaisia työsopimuksiaan vain ketjutetaan.

Syy ketjutukseen on korkeampi irtisanomissuoja, joka liittyy vakinaisiin työsuhteisiin. Tämä tulee työehtosopimuksesta. Työnantajat välttelevät vakinaisten työsuhteiden solmimista, sillä olosuhteiden muuttuessa työntekijöiden irtisanominen vakinaisista työsuhteista tulee kalliiksi. Jatka lukemista

Perustulon elinkustannuslisämalli valittiin Perustulohackin voittajaksi!

Yhdessä Lilja Tammisen ja Simo Raittilan kanssa voitimme ykkössijan Sitran Perustulohackissa työllämme Perustulon elinkustannuslisä.

Yhdessä Lilja Tammisen ja Simo Raittilan kanssa voitimme ykkössijan Sitran Perustulohackissa työllämme Perustulon elinkustannuslisä.

Minun on pitkään ollut tarkoitus kirjoittaa tänne perustulon alueellisen porrastuksen mallista, jota olen pohtinut.

Jatka lukemista

Itsensätyöllistäjien ahdinko on osa laajempaa ongelmaa

Kävin itsensätyöllistäjien mielenilmaisussa tuimasti seisoskelemassa ennen kokoukseen rientämistä.

Kävin itsensätyöllistäjien mielenilmaisussa tuimasti seisoskelemassa ennen kokoukseen rientämistä.

Tilannekuva: Kansalaistori täyttyi tänään ihmisistä, jotka osallistuivat mielenilmaukseen, jonka tarkoitus on vastustaa palkansaajien ja yrittäjien välimaastossa olevien itsensätyöllistäjien tulkitsemista yrittäjiksi.

Olen muusikko, opiskelija, pätkätyöläinen, freelancer, yrittäjä, minkä lisäksi myös kansalaisaktivisti. Olen itse melkeinpä arkkityyppi siitä, mihin suuntaan työelämä on ollut menossa jo monta vuotta, ja voin sanoa, että Suomessa tarvitaan kipeästi muutosta.

Meillä on loppujen lopuksi kaksi ongelmaa ratkaistavana; meidän pitää taata kaikille perustoimeentulo, jonka päälle työn teko on aina kannattavaa, ja toisaalta meidän pitää poistaa turhat raja-aidat eri työn muotojen välillä, koskivat nämä rajat sitten sosiaaliturvaa tai verotusta. Tiivistettynä: sosiaaliturva on tilkkutäkki eikä työnteko ole aina kannattavaa.  Tämä ei ole vain itsensätyöllistäjien ongelma, vaikka se nyt tuli tällä kertaa heidän kauttaan esille.

Jatka lukemista

Maakunnat päättäkööt synnytyssairaaloista

Synnytyssairaaloiden määrän karsiminen herättää tunteita ja huolta. Hesari kirjoittaa Eduskunnan keskustelusta liittyen aihetta käsittelevään kansalaisaloitteeseen. Maakunnissa ihmetellään, miksi yksiköt karkaavat yhä kauemmas ja mihin perustuvat tuhannen synnytyksen karsintaraja. Helppo se on Helsingistä määräillä, kun etäisyydet ovat lähtökohtaisestikin eri luokkaa. Jatka lukemista

Puoluekokouksessa saavutuksia 2015 (ja 2014)

Viime viikonloppuna (5.-7.6.) pidettiin Vihreiden puoluekokous Oulussa. Puoluekokouksissa voi myös tehdä poliittista vaikuttamista esim. aloitteiden, puheiden ja ohjelmien muutosesitysten muodossa. Tänä vuonna ei ollut käsiteltävänä poliittista tavoiteohjelmaa viime vuoden tapaan, enkä päässyt osallistumaan kokoukseen (vielä Etelä-Amerikassa matkalla) puheita pitämään, joten tein aloitteita. Jatka lukemista

Kuinka itsenäisiä uudet maakunnat voisivat olla?

(Maakuntauudistus, osa 2: Järjestäjä vs. tuottaja itsehallinnossa. – Osa 1 löytyy täältä.)

Uusi hallitusohjelma on julkaistu, ja yksi sen valonpilkahduksista on sote-uudistus, jota lähdetään viemään kohti itsehallintoalueita eli suomeksi maakuntamallia. Siinä esitetään itsehallintoalueita, joita olisi enintään 19 (kuten nykyään maakuntia) ja joilla olisi soten järjestämisvastuu. Vaalit, mutta ei verotusoikeutta.

Uusimaa säilynee jatkossakin maakuntana. Vaakunan lähde: Uudenmaan liitto

Uusimaa säilynee jatkossakin maakuntana. Vaakunan lähde: Uudenmaan liitto

Kaksi vuotta sitten etsin ratkaisua soteen ja päädyin maakuntamalliin. Tulokset voi katsoa tästä. Suoraan voin kertoa, että 19 on liian suuri luku. 10-13 maakuntaa (+ Ahvenanmaa) on (toimivuuden kannalta) realistisempi. Maakuntien uudelleenjärjestely on ongelmallista lähinnä tunnetasolla, sillä nykyisellään maakunnilla ei ole juuri mitään virkaa. Tunnetason ongelmat voivat olla tosin poliittisesti varsin vaikeitakin.

Tuossa selvityksessäni keskityin makrotason hallintomalleihin. On kuitenkin muitakin tärkeitä soteen liittyviä kysymyksiä, joita minun pitäisi avata enemmän: järjestäjä vs. tuottaja ja rahoituksen yksikanavaisuus. Avaan tässä nyt tuota ensimmäistä tarkastellen sen suhdetta maakuntien itsehallintoon. Yksikanavaisuudesta kirjoitan eri kerralla.

Jatka lukemista

Yhteiskuntasopimus – väärin käytetty sana

Yhteiskuntasopimus on Rousseaun 1700-luvulla kehittämä käsite, joka viittaa teoreettiseen sopimukseen henkilön ja muun yhteiskunnan ja valtion välillä. Sana kuvastaa loogisesti sen sisältöä. Suomessa on sanaa kuitenkin joskus käytetty politiikassa myös aivan muussa merkityksessä, ja se pomppaa esille edelleen silloin tällöin. Juuri nyt se on ollut esillä paljonkin Sipilän hallitustunnustelujen yhteydessä.

Siinä merkityksessä, kuin Suomessa jotkut poliitikot ovat sitä käyttäneet, yhteiskuntasopimuksella viitataan sopimuksiin, joita tekee kolmikanta, siis (hallituksen lisäksi) työmarkkinajärjestöt: perinteiset työntantajat ja perinteiset palkansaajat.

Ja tämä ärsyttää minua suunnattomasti. Jatka lukemista

Eläkemaksu on suurempi kuin luullaan – mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa

Hesarissa julkaistiin 24.3.2015 vastineeni, jossa valotan eläkemaksuja. Kirjoitus alla (myös luettavissa HS:n sivuilla http://www.hs.fi/mielipide/a1427082787811):

”Tuomo Pietiläinen kirjoitti HS-analyysissä (19.3.) eläkesijoituksista. Hän totesi näin: ”Asian merkityksen näkee omasta palkkakuitista, jossa viisi tai kuusi prosenttia palkasta menee työeläkemaksuun.” Virke on tavallaan harhaanjohtava, sillä suurin osa eläkemaksusta on otettu palkasta jo ennen bruttosummaa ”työnantajan eläkemaksun” muodossa.

Palkkakustannuksista eläkemaksujen osuus on yhteensä noin 20 prosenttia. Luku tuo perspektiiviä eläkemaksujen vaikutuksiin työllistämisen kuluihin ja toisaalta palkansaajien ostovoimaan. Harva edes tiedostaa nämä piilomaksut. Erillisistä työntekijän ja työnantajan maksuista pitäisikin luopua ja panna kaikki verot ja maksut rehellisesti palkkakuittiin näkyville.

Lukas Korpelainen
Helsinki”

Koska karsin valmiiksi tiivistä kirjoitustani mahduttaakseni sen 700 merkkiin varmemman läpipääsyn vuoksi (toki toimitus teki muokkauksiaan – kiitos hyvästä otsikosta), haluan hieman avata ja selventää tässä kirjoitustani. Jatka lukemista

Voimaantuminen ja teknologian demokratisoituminen – Pysyykö valtio perässä?

Teknologian jatkuva kehitys on mullistanut työn tuottavuuden ja pakottanut yhteiskunnan rakenteet sopeutumaan muutokseen – joskus helpommin, joskus vaikeammin. Kehitys vaikuttaa myös yksilön asemaan. Ihminen voi, ilman ulkopuolisten apua (ja muiden tietämättä), tehdä enemmän kuin ennen ja pärjätä paremmin kuin ennen.

Teknologia tulee lähemmäs: terveyttään voi seurata älypuhelimella ja verikokeilla, ruokavaliotaan voi optimoida dna-testin perusteella yksilöllisesti, metsämökin voi sähköistää aurinkopaneeleilla ja itseopiskeluunkin löytyy appeja. Yhä useammalla on mahdollisuus omistaa robotteja ja nauttia niiden tekemästä työstä. Jatka lukemista

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »